Suomen pelimarkkinat avautuvat kilpailulle heinäkuussa 2027. Lähes kaikki Pohjoismaat ovat jo avanneet markkinansa, mutta Norja pitää vielä kiinni monopolistaan. Meille uusi rahapelilaki tuo mukanaan huomattavasti tiukemmat säännöt kuin mihin ulkomaisilla kasinoilla pelaavat ovat tottuneet. Mitä markkinoiden avautumisesta tiedetään varmasti, mitä voidaan arvioida ja mihin ei vielä ole vastausta?
Tässä artikkelissa:
Monopolin säilymiselle oli kaksi selkeää syytä. Poliittisesti aihe oli liian arka, sillä mikään puolue ei halunnut ottaa riskiä mielipiteitä jakavassa kysymyksessä. Epäonnistuminen olisi voinut kostautua vaaleissa. Tilanne muuttui vasta vuoden 2023 vaaleissa, kun kokoomus uskalsi ensimmäisenä ajaa asiaa tosissaan ja se kirjattiin Orpon hallitusohjelmaan.
Toinen syy oli taloudellinen pakko. Sailaksen esiselvityksestä kävi selville, että Veikkauksen kannattavuus oli laskenut jyrkästi. Rahapelitoiminnan tuotto putosi yli 400 miljoonalla eurolla vuodesta 2019 vuoteen 2022. Monopolin puolustaminen ei enää ollut edes Veikkauksen omien intressien mukaista.
Samaan aikaan järjestelmän ulkopuolelle valui arviolta puoli miljardia vuodessa eli puolet kaikesta suomalaisten nettipelaamisesta. Rahat menivät ulkomaisille kasinoille eikä niistä herunut euroja Suomen verokassaan.
Vertailukohdat löytyivät läheltä. Tanska oli siirtynyt lisenssijärjestelmään jo vuonna 2012 ja Ruotsi vuonna 2019. Molemmissa maissa kanavointiaste eli kuinka suuri osa pelaamisesta pysyy kotimaisen sääntelyn piirissä, nousi nopeasti noin 90 prosentin tasolle lisenssijärjestelmän myötä. Suomessa suunta on ollut päinvastainen.
Monopolista luopumisen aikajana näyttää tältä:
| Ajankohta | Mitä tapahtui/tapahtuu |
|---|---|
| 20.6.2023 | Orpon hallitus aloitti toimintansa ja hallitusohjelmaan kirjattiin monopolista luopuminen ja siirtyminen lisensoituun markkinaan | 3.7.2024 | Rahapelilain ensimmäinen luonnos |
| 1.11.2024 | Rahapelilain uusi luonnos |
| Kevät 2025 | Rahapelilaki siirtyi EU:n käsittelyyn |
| 16.12.2025 | Eduskunta hyväksyi äänin 158-9 uuden rahapelilain, käsittely siirtyi keväästä pitkälle syksyyn ja lain voimaantuloa siirrettiin kevään 2027 vaalien yli |
| 16.1.2026 | Presidentti Stubb hyväksyi lain |
| 2.3.2026 | Uuden lisenssin anominen alkoi |
| 1.7.2027 | Laki astuu voimaan ja ensimmäiset varsinaiset suomalaiset nettikasinot aloittavat toimintansa Lisenssiä voi anoa edelleen |
| 1.7.2028 | B2B toimiluvat (ohjelmistolisenssit) astuvat voimaan Ensimmäistä kertaa nähdään kanavointiaste |
Ennen kuin mitään virallista tietoa oli edes saatavilla, monissa eri yhteyksissä arvailtiin, ketkä operaattoreista hakevat suomalaista pelilisenssiä. Maaliskuun loppuun mennessä hakijoita oli 25 ja sen pohjalta on arvioitu, että kaikkiaan uusi lisenssi kiinnostaa 40-50 operaattoria.
Välttämättä kaikki lisenssistä kiinnostuneet eivät halua markkinoille heti niiden avauduttua vaan yritykset jäävät odottamaan, miten uusi toiminta Suomessa lähtee käyntiin. Lisäksi osa yrityksistä seuraa aluksi sitä, miten suomalaiset pelaajat kiinnostuvat uusista vaihtoehdoista ja haluavatko he pelata tiukemman lisenssikurin alla.
Tällä hetkellä hakijoiden joukossa on huomattava määrä yrityksiä, jotka on rekisteröity Maltalle. Suomessa kotipaikkaansa pitäviä on tähän mennessä kolme ja onkin arvioitu, että Suomen nettikasinomarkkinat tuskin houkuttelevat uusia, pieniä suomalaisia yrityksiä. Kilpailuun tulevat mukaan vakavaraiset yritykset.
Markkinoiden avautumiselle oli useampia syitä ja yksi tärkeimmistä oli se, että monopolin aikana rahaa on virrannut ulkomaille eikä veroina Suomeen. Toinen syy oli se, että ongelmapelaamisen katsotaan olevan lähtöisin ulkomailla pelaamisesta, joten se halutaan kuriin. Uusi laki tuokin talletusrajat eikä toisaalta myös bonuksia sallita samalla tavoin kuin ulkomaisilla kasinoilla.
Uuden lain voimaantulo tuo myös muutoksia nykyisiin totuttuihin tapoihin. Pelaaminen EU:n alaisilla kansainvälisillä lisensseillä on ollut verovapaata, mutta uuden lain tultua ne muuttuvat myös verollisiksi kuten nykyisin voitot ovat EU:n ulkopuolisilla nettikasinoilla. Tällä halutaan myös ohjata pelaajat niille kasinoille, joilla on Suomen oma pelilisenssi.
Jos katsotaan Veikkauksen vuosi ja vastuullisuusraporttia 2025, luvut kertovat omaa kieltään.
Liiketoiminnan tulokset:
| Tulos | Määrä/th> |
|---|---|
| Liiketoiminnan tuotto | 936 milj. € | Pelikate digikanavasta | 61 % |
| Etuasiakkaita | 2,7 milj. |
Tulojen jakautuminen ja vastuullisuus:
| Tulos | Määrä |
|---|---|
| Arvontapelit ja peliautomaatit | 68,8 % |
| Nettikasinot ja vedonlyönti | 31,4 % |
| Valtiolle tuloutettu | 466 milj. € |
| Arpajaisverot | 149 milj. € |
| Peluurin rahoitus | 950 000 € |
| Pelihaittatutkimukset/td> | 3,3 milj. € |
| Sponsorointi | 9,5 milj. € |
Mielenkiintoinen tieto on myös henkilöstötyytyväisyys, joka oli 3,17. Kanavointiastetta onkin vaikeampi määritellä ja sen arvioidaan olevan noin 50 % tietämillä. Tämä luku vaihtelee riippuen siitä, keneltä sitä kysyy, joten ensimmäisen kerran se voidaan arvioida tarkemmin, kun vuosi on kulunut Suomen oman pelilisenssin alla.
KKV eli Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tutkinut sitä, miten paljon rahaa menee monopolin ohi ulkomaisille markkinoille. Viimeisin raportti on harmittavan vanha, sillä se on vuodelta 2023. Se saa nyt tässä kohtaa kelvata. KKV arvioi, että peräti puolet siitä rahasta, mitä suomalaiset käyttävä nettipelaamiseen, menee ulkomaille.
Samassa yhteydessä arvioitiin myös, että valtaosa peliongelmaisista pelaa monopolijärjestelmän ulkopuolella. THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki tutkimuksen kyselytutkimuksena, joten ei aivan suoraviivaisesti voi luottaa siihen, että tulokset antavat täydellisen kuvan todellisesta tilanteesta. Kyselytutkimuksiin suomalaisilla on tapana vastata haluamallaan tavalla.
Nyt ollaan sellaisen kysymyksen ääressä, johon ei voi vielä antaa suoraa vastausta. Kun lakimuutosta lähdettiin tekemään, kaikki perustui arvioihin sekä siihen, mitä on havaittu Ruotsin ja Tanskan toteutuneista tilanteista. Itse törmäsin mielenkiintoiseen tutkimustulokseen, jonka on tehnyt Helsingin Yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus eli CEACG.
Tutkimuksen tulos julkaistiin 11.4.2025 eli siinä vaiheessa, kun uusi rahapeli laki oli EU:n käsittelyssä. Tutkimuksen mukaan valtiontalous jää lisenssijärjestelmässä häviäjän rooliin. Yksi tavoite on, että uusi lisenssi tuo ulkomaiset yritykset Suomen verotuksen piiriin ja toden totta, osin niin tuleekin käymään. Hallitus arvioi, että valtio voisi saada verotuloja jopa reilun miljardi euroa vuoden 2027 aikana. Tosin nythän tilanne on muuttunut, sillä laki tulee voimaan vasta heinäkuussa 2027.
Tutkijoiden mielestä siinä on selkeä ristiriita. Vuoden 2028 aikana tulot putoaisivat 500-700 meur ja käytännössä se tarkoittaisi sitä, että rahapelaaminen Suomessa pitäisi lisääntyä huomattavasti. Itse näen tässä ristiriitaa myös siltä osin, että jokaisen pelaajan on asetettava talletusrajat pelaamiselle. Eli käytännössä pelaaminen ei voi lisääntyä niin paljon kuin on ajateltu.
Tutkijoiden mukaan myös veroprosentti lähtee liikkeelle 22 prosentista ja se lasketaan GGR -tuotosta. Eli siitä tuotosta joka jää yritykselle, kun se on maksanut voitot pelaajille. Kuten raportissa sanotaan, yritykset eivät maksa arvonlisäveroa eikä myöskään tuloveroja. Lähes kaikki yritykset on lisäksi rekisteröity Suomen ulkopuolelle, joten niistä ei kerry myöskään yhteisöveroa. Toisin sanoen, paljon verotuloja jää myös saamatta.
Tähän verotusratkaisuun haettiin mallia Ruotsista, mutta siinä unohdettiin se, että varsin monet isot rahapelialanyritykset ovat rekisteröityneet Ruotsiin. Ne maksavat myös muita verotuloja sinne. Samaa tilannetta ei Suomessa ole, sillä meillä on joitakin peliyrityksiä, mutta ei ensinnäkään niin suuria kuin Ruotsissa eikä edes niin montaa.
Tanska luopui monopolista jo vuonna 2012, joten se on ehtinyt nähdä pitkään, miten markkinat toimivat. Vuonna 2021 veroaste nousi 28 prosenttiin, kun se aiemmin oli 20 %. Alankomaissa puolestaan vuoden alusta 2025 veroprosentti nousi 34,2, kun se aiemmin oli 30 %. Vuoden 2026 alusta arpajaisvero on ollut 37,8 % ja lisäksi siellä maksetaan haittaveroa, joka on 1,95 %. Haittavero nimensä mukaisesti käytetään lyhentämättömänä haittojen ehkäisyyn.
Jos Ruotsista on otettu mallia, voidaankin todeta, että siellä on muutenkin rahapelilakia muutettu sen voimaantulon jälkeen varsin monta kertaa. Todennäköisesti saman edessä ollaan vielä Suomessakin, kunhan ensin päästään edes avaamaan markkinat. Kokemusta ei saada kuin tekemällä.
Pelaavatko suomalaiset enemmän uuden lain tultua voimaan? Sitä voi tässä vaiheessa vain arvailla ja tottahan useammat pelaajat käyvät kokeilemassa uusia kasinoita. Huolta on aiheuttanut myös se, että uudet kasinot voivat myös markkinoida toimintaansa aloittaessaan. Se tuo kerralla mainontaa huomattavasti enemmän, mihin ollaan monopolin aikana totuttu.
Tässä vaiheessa on todella vaikea arvioida, miten paljon pelaajat siirtyvät suomalaisen lisenssin alle. Aivan varmasti siihen vaikuttaa myös se, että ulkomailla pelatessa voitot ovat verolliset. Osalle se on kynnyskysymys. Osa pelaa jatkossakin paljon eikä varmasti välitä siitä, mitä THL asettaa rajaksi. Tällä tarkoitan 2-4-2 riskipelaamisen rajoja.
2-4-2 tarkoittaa, että haittoja aiheutuu, jos:
Malli pohjautuu Kanadan riskirajoihin.
Kun pelihaitoista mainittiin, voidaan myös katsoa Peluurin vuosiraporttia. Se kertoo omaa kieltään siitä, millaiset määrät peliongelmaisia ottaa yhteyttä ja kuinka moni osallistuu niin sanottuun Peli poikki -ohjelmaan.
Mielenkiintoinen tilasto on peliongelmien kesto ennen kuin henkilö on hakenut kyseiseen ohjelmaan. Vuonna 2025 siihen haki ja seulontatutkimuksen teki 490 henkilöä, joten prosentit on suhteutettava tähän lukuun. Kyse ei ole mistään tuhansista ongelmaisista.
Huomasin pointin olevan se, että pelinongelmien kestossa määrät olivat viime vuonna kasvaneet niiden osalta, jotka olivat pelanneet alle vuoden ja toisaalta niin osalta, jotka olivat pelanneet yli 10 vuotta. Vielä voin kertoa sen, että ohjelmaan hakijoista 71 % oli miehiä sekä 29 % naisia sekä keski-ikä oli 34 vuotta.
Peluurin tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa, joten suosittelen vilkaisemaan niitäkin. Muista kuitenkin aina tarkistaa, mistä pelaajamääristä kunkin graafin kohdalla puhutaan, sillä prosentit on aina laskettu niistä summista eikä sillä ole mitään tekemistä kasinopelaajien kokonaismäärän kanssa.
Suomen rahapelimarkkinoiden avautuminen on nyt varmaa. Kysymys ei enää ole siitä tapahtuuko se, vaan mitä siitä seuraa. Taloudellinen lopputulos, pelaajien käyttäytyminen sekä haittojen kehitys ovat kaikki vielä auki ja samoin se, ketkä kaikki operaattorit tulevat markkinoille. Niihin saadaan vastauksia vasta, kun markkinat avautuvat ja toisaalta vasta, kun ne ovat toimineet jonkin aikaa.
Lisäksi jonkin verran on herättänyt kysymyksiä se, että onko järkevää seurata Ruotsin esimerkkiä vai olisiko pitänyt enemmän poimia vinkkejä esimerkiksi Tanskan ja Alankomaiden tilanteesta. Olemme tosin tottuneet näihin ‘Suomi-Ruotsi -otteluihin’, joten tämäkin on laitettava perinteiden piikkiin.
Markkinat avautuvat 1.7.2027. Säännöt ovat huomattavasti tiukemmat kuin ulkomaisilla kasinoilla. Talletusrajat ovat pakollisia eikä bonuksia sallita samassa mittakaavassa. EU -lisenssillä pelaaminen muuttuu verolliseksi, mikä puolestaan ohjaa pelaajia suomalaisen lisenssin piiriin tai näin ainakin toivotaan. Ruotsin ja Tanskan kokemus osoittaa, että kanavointiaste nousee lisenssijärjestelmään siirtymisen myötä. Molemmissa maissa se vakiintui jossakin vaiheessa noin 90 prosentin tasolle.
Osa pelaajista siirtyy suomalaisen lisenssin alle eli erityisesti ne, joille verotus on kynnyskysymys. Veikkauksen markkinaosuus laskee edelleen kilpailun avautuessa. Markkinoinnin lisääntyminen tuo näkyvyyttä, joka todennäköisesti houkuttelee myös uusia pelaajia kokeilemaan.
Tuleeko valtio taloudellisesti voittamaan vai häviämään? CEACG:n tutkimus ja hallituksen arviot ovat ristiriidassa keskenään. Kasvavatko haitat merkittävästi markkinoinnin vapautuessa? Kuinka moni operaattori lopulta hakee lisenssin ja kuinka moni jää odottamaan? Nämä kysymykset saavat vastauksensa vasta käytännössä. Kokemusta saadaan siis vain tekemällä.
