Suomen valtion omistama rahapelimonopoli Veikkaus raportoi merkittävistä tulojen ja voittojen laskuista vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun muutokset rahapelialalla lähestyvät.
Veikkaus-konsernin myyntitulot laskivat 6,8 % 483,8 miljoonaan euroon verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, jolloin yhtiö kirjasi 1 % vuosikasvun. Bruttopelituotot laskivat 21 % tammi-kesäkuun välisenä aikana.
Veikkaus syytti pakollisten henkilöllisyyden varmistustoimenpiteiden vaikutusta tästä laskusta. Keväästä 2023 alkaen asiakkaiden on täytynyt todistaa henkilöllisyytensä lipunmyynnissä, mikä johti 21 % myynnin laskuun. Tänä vuonna käyttöön otettu henkilöllisyyden todistusvaatimus raaputusarvoissa johti 44 % vuotuiseen myynnin laskuun.
Lisäksi liiketulos romahti 20,4 % 246,9 miljoonaan euroon ja koko konsernin voitto laski 19,1 % 252,3 miljoonaan euroon.
Veikkaus perusteli voittojen laskua investoinneilla yhtiön tulevaisuuteen sekä arpajaisveron väliaikaisen alennuksen päättymisellä, joka nostettiin takaisin 12 % entisestä 5 %. Konserni maksoi valtiolle 57,6 miljoonaa euroa arpajaisveroa, mikä on 31,7 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.
Veikkauksen heikentynyt tulos osuu samaan aikaan, kun suuria muutoksia Suomen rahapelialalla on näköpiirissä. Kesäkuussa 2023 vahvistettiin, että Veikkauksen nykyinen monopolijärjestelmä päättyy ”viimeistään vuonna 2026”. Veikkaus jaetaan erillisiin yhtiöihin, jotka muodostavat osan samaa konsernia.
Veikkauksen talousjohtaja Regina Sippel näkee sääntelymuutokset mahdollisuutena Veikkaukselle. ”Tuleva rahapelijärjestelmän uudistus on suuri mahdollisuus Veikkaukselle, ja jatkamme investointeja liiketoiminnan kehittämiseen ja parhaan asiakaskokemuksen tarjoamiseen”, Sippel kertoi.
Onko B2B-toiminnan kehitys syy optimismiin Veikkauksella?
Emoyhtiö Veikkaus Oy:n bruttopelituotot laskivat 7 % 482,8 miljoonaan euroon, ja liiketulos laski 20,1 % 250,2 miljoonaan euroon. Veikkaus Oy:n kokonaisvoitto vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli 255,6 miljoonaa euroa, mikä on 18,8 % vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Yhtiön valtiolle maksamat kokonaissummat olivat 313,2 miljoonaa euroa, mikä on 8,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Huolimatta tulojen ja voittojen laskusta, Veikkaus toi esiin positiivisia kehityssuuntia. Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski totesi, että tytäryhtiö Fennica Gamingin liikevaihto on ”kehittynyt positiivisesti”, vaikka tarkkoja lukuja ei annettu. Yhtiö korosti, että vaikka Fennica Gamingin luvut ovat ”pieniä”, se etenee oikeaan suuntaan.
Lisäksi rekisteröityneiden asiakkaiden määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 15 000, ja rekisteröityneiden asiakkaiden kokonaismäärä oli yli 2,5 miljoonaa kesäkuun lopussa.
Haasteita edessä Suomen rahapelialalle?
Suurten muutosten myötä Suomen rahapelialalla on herännyt huolta siitä, parantaako markkinoiden vapauttaminen kanavointiasteita laillisille toimijoille.
Esimerkiksi Suomen verkossa pelaamista koskevan etujärjestön toimitusjohtaja Mika Kuismanen sanoi Uusi Suomi -lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että hallituksen suunnitelmat rajoittaa voimakkaasti markkinointia ”eivät edistä hyvin toimivaa rahapeliympäristöä”.
Markkinointia koskevat lakiehdotukset sisältävät kasinobonusten ja kumppanuusmarkkinoinnin sekä vaikuttajamarkkinoinnin kiellon.
”Uusi rahapelilaki oli tarkoitus avata markkinat ja toivottaa kilpailu tervetulleeksi”, Kuismanen selitti. ”Nyt laki uhkaa lähteä väärään suuntaan heti alusta alkaen. Markkinointi on perusteettomasti rajoitettua, sponsorointi tukahdutettua, kun taas bonukset ja tarjoukset kielletään. Jos suuntaa ei muuteta nopeasti, lakimuutos törmää seinään ja harmaiden markkinoiden pelaaminen jatkuu.”
Paikallinen konsultti Jari Vähänen on varoittanut, että vaikka kaupalliset toimijat tulevat markkinoille, Veikkauksella voi silti olla kilpailuetu lisensoidun markkinan edellä, joka astuu voimaan vuodesta 2027 alkaen.
Vähänen katsoo, että Suomen valtion pitäisi myydä omistuksensa Veikkaus-monopolista: ”Suomen valtio haluaa ylläpitää kaksoisroolia, huolehtia rahapelitoiminnan lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä omistaa samalla yhtiön, joka harjoittaa rahapelitoimintaa. Tässä mallissa on suuri riski eturistiriidasta.”
