Ruotsin hallitus on tehnyt ehdotuksen, jossa se haluaa nostaa uhkapeliveron jo pitkään voimassa olleesta 18 prosentista reilusti ylöspäin eli 22 prosenttiin. Arvata voikin, että ehdotus ei ole saanut suoraa hyväksyntää vaan reilusti myös vastustusta. Mikä on tällaisen ehdotuksen takana?
Hallitus haluaa bruttotulojen nousua
Ruotsin hallitus perustelee korotusta sillä, että nykyinen veroprosentti on ollut voimassa siitä lähtien, kun lisenssimalli otettiin maassa käyttöön vuonna 2019. Sen jälkeen rahapelilakia on muutettu useaan otteeseen, mutta uhkaveroprosentti on silti pysynyt samana.
Hallitus onkin nyt ehdottanut, että rahapeleistä tulevien bruttotulojen korotus tulisi voimaan 1.7.2024. Jos ehdotus hyväksytään, niin korotus tarkoittaa sitä, että veroja valtio saisi vuosittain 45.5 miljoonaa euroa eli 540 kruunua enemmän.
Menneenä kesänä eli 1.7.2023 rahapelilakia viimeksi tiukennettiin. Tällöin lakiin tuli mukaan lisenssit, jotka koskevat pelivalmistajia.
Miten hallitus perustelee vaatimustaan?
Tärkeimpänä pointtina hallitus on kertonut sen, että nykyinen veroaste tuli voimaan vuonna 2019, jolloin rahapelimarkkinat säädettiin Ruotsissa uudelleen. Nyt markkinat ovat vakiintunut sekä kanavointi lisääntynyt huomattavasti.
Hallitus vetoaa myös siihen, että se otti käyttöön toimenpiteitä, jotta mikään laiton casino ei voi enää toimia markkinoilla. Jos niitä on, ne pitää sulkea.
Hallitus kommentoi lisäksi, että sen mielestä 18 prosentista 22 prosenttiin siirtyminen on sopivalla tasolla eikä se vielä juurikaan vaikuta veropohjaan tai yrityksiin.
Vastustusta riittää
Nettipelialan yhdistys eli BOS onkin arvostellut Ruotsin hallitusta aiheesta sekä pyytänyt vielä uudelleen harkitsemaan muutosta. Arvostelussaan BOS toteaa, että hallitus ei tarkkaan ymmärrä, millaisesta markkinasta on kysymys. Se toteaa myös, että näillä markkinoilla on varsin haavoittuva asema.
BOSin mukaan Ruotsin kanavointiaste on vielä varsin alhainen, koska lisensoidut nettikasinot ovat vain 77 prosenttia uhkapelimarkkinoista. Tavoitteena on kuitenkin ollut 90 prosenttia.
Lisäksi BOS huomauttaa, että trendi on edelleen laskeva, joten veronkorotuksella tulee olemaan varmasti negatiivinen vaikutus markkinoihin. Heidän pelkonsa on, että tällä toimenpiteellä palataan samaan tilaan kuin vuonna 2019, jolloin markkinat säädeltiin uudelleen.
