Euroopan uhkapeliyhdistyksen (EGBA) pääsihteeri Martin Haijer on esittänyt, että Islannin tulisi arvioida monopolitilanteensa uudelleen ja siirtyä avoimeen lisensointijärjestelmään. Haijer kirjoitti asiasta mielipidekirjoituksen islantilaiselle uutissivustolle nimeltä Visir.
Haijer korosti, että Islannin nykyinen monopolimalli, jossa ainoastaan kuudelle toimijalle on myönnetty uhkapelilisenssi ja niiden tuottojen on mentävä sosiaalisiin tarkoituksiin, rajoittaa yksityisen sektorin mahdollisuuksia. Hän viittasi aikaisempaan raporttiin, jonka mukaan islantilaiset kuluttavat vuosittain noin 20 miljardia kruunua (134 miljoonaa euroa) säätelemättömillä ulkomaisilla uhkapelisivustoilla, mukaan lukien vedonlyönnin ja kasinopelit.
Haijer varoitti, että nykyinen järjestelmä on ”ristiriidassa” lähes kaikkien muiden eurooppalaisten maiden ja myös islantilaisten omien toiveiden kanssa.
”Monopoleilla on taipumus rajoittaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia,” hän totesi. ”Ihmiset pelaavat omilla rahoillaan ja haluavat luonnollisesti maksimoida mahdolliset voittonsa. Yrittäessä rajoittaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia monopolien kautta syntyy enemmän ongelmia kuin ratkaisuja.”
Nordic-liberalisaatio
Haijer otti esimerkkeinä Tanskan ja Ruotsin, jotka avasivat säännellyt online casino pelimarkkinansa vuonna 2012 ja 2019. Hänen mukaansa näiden maiden kokemukset osoittavat, että monopoleista luopuminen ja lisensointijärjestelmän käyttöönotto ovat olleet markkinoille positiivisia eivätkä ole lisänneet epäterveellistä pelaamista.
”Tanskan ja Ruotsin kokemus osoittaa, että hyvin suunniteltu ja kuluttajakeskeinen sääntelykehys on luotu asteittain, ja markkinoille avautuminen on ollut hyödyllistä ilman, että se on johtanut ongelmallisen pelaamisen kasvuun. Myös entiset monopolit ovat menestyneet, ja Islanti voi saavuttaa samankaltaisia tuloksia, mutta se vaatii poliittista tahtoa ja rohkeutta suunnan muuttamiseksi.”
Tulevaisuuden polku?
Tanskan sääntelyviranomaisen Spillemyndighedenin mukaan uhkapelaaminen kasvoi 7 % markkinoiden avautumisen jälkeisenä kymmenenä vuotena. Keskimääräinen pelaamisen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan kuukausittaisista menoista, ja kanavointiaste saavutti vaikuttavan 90 %.
Ruotsissa haasteet jatkuvat, sillä kanavointiasteet ovat alhaisempia ja liikenne sääntelemättömille toimijoille on kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 2019 lähtien.
Myös Suomen hallitus on paljastanut suunnitelmansa avata uhkapelimarkkinat heinäkuussa julkaistussa luonnoksessa.
Haijer huomautti, että mikä tahansa lisensointijärjestelmä Islannissa parantaisi asiakasturvallisuutta eikä houkuttelisi lisää ihmisiä pelaamaan.
”Päinvastoin, tällainen muutos tarkoittaa säädellyn ympäristön luomista, joka on pelaajille turvallisempi kuin nykyinen tilanne Islannissa,” hän sanoi. ”Lisensointijärjestelmän toteuttaminen ei ole ilman haasteita, kuten muiden eurooppalaisten maiden kokemus osoittaa. Se vaatii huolellista työtä, joka arvioi kuluttaja-, sääntely- ja taloudellisia hyötyjä uuden järjestelmän toteuttamisesta. Nämä haasteet ovat väistämättömiä, mutta lähes kaikki eurooppalaiset maat ovat onnistuneet ratkaisemaan ne menestyksekkäästi.”
