Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn perusteella 70 prosenttia suomalaisista on osallistunut rahapeleihin viimeisen vuoden aikana. Rahapelaajien määrä on siis noin 2,5 miljoonaa.
Verrattuna vuoteen 2019 pelaajia oli 78 prosenttia väestöstä, joten rahapelaamisen suosio on laskenut sekä miesten että naisten keskuudessa.
Veikkauksen pelejä suositaan edelleen eniten: 52 prosenttia on valinnut lotto- tai Jokeri-pelin, 40 prosenttia on kokeillut arpajaisia ja 18 prosenttia on pelannut raha-automaatteja muualla kuin kivijalkakasinolla.
Lisäksi seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti pelanneensa kasinopelejä vuonna 2023 Veikkauksen ulkopuolella.
Rahapelaaminen on myös muuttunut satunnaisemmaksi. Kyselyyn vastanneet pelasivat yleensä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Netissä pelaaminen oli yleisintä 45–59-vuotiaiden miesten keskuudessa.
Peliongelmia havaitaan enemmän
Vuonna 2023 kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla oli 4,2 prosenttia vastaajista. Heistä 1,8 prosenttia oli naisia ja 6,6 prosenttia miehiä. Luku on korkeampi kuin aiempien vuosien noin 3 prosentin taso.
Erityisen haitallisina pidetään pelaajia voimakkaasti koukuttavia rahapelejä. Esimerkkeinä ovat nettiarvat, peliautomaatit ja vedonlyöntipelit, joita yhdistävät interaktiivisuus, nopea pelitahti ja korkeat palkinnot.
Pelaamiseen suhtaudutaan ristiriitaisesti
Arpajaislaissa rahapelit on määritelty peleiksi, joissa osallistujat panostavat vastineeksi mahdollisuudesta voittaa osittain tai täysin sattumasta riippuvan rahavoiton. Videopelit, konsolipelit, tietokonepelit ja mobiilipelit, joissa ei käytetä rahapanoksia eivätkä ne perustu rahan voittamiseen, eivät ole rahapelejä.
Vuonna 2023 asenteet rahapelaamista kohtaan kohenivat 45–59-vuotiaiden ja 60–74-vuotiaiden keskuudessa, mutta muissa ikäryhmissä ne heikkenivät.
Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei rahapelaamista tulisi edistää, ja useimmat katsoivat, että pelimahdollisuuksia on liikaa. Lähes neljännes (26 prosenttia) vastaajista osallistui rahapeleihin jännityksen, mielihyvän tai viihteen vuoksi. Muita syitä pelaamiseen olivat rahan voittaminen, taitojen kehittäminen ja kilpaileminen.
Pelaaminen monopolin ulkopuolella
Veikkaus hoitaa rahapelien yksinoikeudellisen järjestämisen Manner-Suomessa, mutta Ahvenanmaalla Paf (Ålands Penningautomatförening) vastaa rahapelitoiminnasta yksinoikeudella. Paf tarjoaa rahapelejä verkossa sekä Suomen ja Ruotsin/Viron välisillä laiva yhteyksillä.
Ulkomaisten rahapelien pelaaminen tapahtuu pääasiassa verkossa, ja kaikki suomalaiset nettikasinot ovat sallittuja nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia kertoi pelanneensa rahapelejä monopolijärjestelmän ulkopuolella, mukaan lukien Pafin ja ulkomaisten tarjoamalla kolikkopelit, vedonlyönnin ja pokeria. Nämä pelit kiinnostivat enemmän miehiä (22 prosenttia) kuin naisia (9 prosenttia), ja suosituimpia ne olivat alle 45-vuotiaiden keskuudessa.
Monopolijärjestelmän ulkopuolella, online casino pelaaminen oli yleisintä 18–29-vuotiaiden (15 prosenttia) ja 30–44-vuotiaiden (10 prosenttia) keskuudessa. Joka kymmenes tästä joukosta keskittyi ainoastaan näihin peleihin, mikä tarkoittaa noin 26 000 henkilöä koko Manner-Suomessa. Tämä määrä ei ole muuttunut vuodesta 2019 vuoteen 2023.
Pelaamiseen käytetyt rahat
Rahapelaamiseen sijoitetaan keskimäärin 12,20 euroa joka viikko. Vuonna 2023 rahapeleihin kulutettiin keskimäärin 12,2 euroa viikoittain.
Kuitenkin keskimääräinen summa vaihteli pelaajien aktiivisuuden mukaan. Ne, jotka pelasivat päivittäin tai lähes päivittäin, käyttivät keskimäärin 73 euroa viikossa. Viikoittain pelaavat kuluttivat 13 euroa, kun taas 1–3 kertaa kuukaudessa pelaavat käyttivät 7 euroa. Ne, jotka pelasivat harvemmin kuin kerran kuukaudessa, käyttivät viikoittain vain 1,4 euroa.
